Yritysvaikutusten arviointi – päätöksenteon negatiiviset, positiiviset ja epämääräiset vaikutukset

Lokakuun 8. päivä pääsin julkisomisteisen Lappeenrannan seudun yrityspalveluiden edustajana mukaan maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan Parikkalaan – lämmin kiitos kutsusta vielä kerran! Jämäkän juhlapuheen lisäksi mieleen jäi hyvin Etelä-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehdon avaus. Maakunnan yrittäjät nostavat ajankohtaiseksi edunvalvontatavoitteeksi kunnallisen päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa.

Yritysvaikutusten arvioinnissa kuntaa tulee tarkastella yritysvaikutusten kannalta neljässä eri roolissa: infran tuottajana, kumppanina, asiakkaana ja kotipaikkana. Kunnan päätökset jaetaan nelikenttään – merkittävä ja vähäinen yritysvaikutus sekä suora ja välillinen yritysvaikutus.

Lähes kaikilla kuntien päätöksillä on ainakin välillisiä yritys- ja kilpailuvaikutuksia. Valmistelijoiden ja päättäjien on tarpeen tiedostaa näitä vaikutuksia sekä päätösten valmistelu- että toimeenpanovaiheessa. Samalla on tärkeä varmistaa, että yritysvaikutusten arviointiin paneudutaan asian tärkeyttä edellyttämällä tavalla. Arvelen että teknisessä toimessa, opetuspuolella ja kulttuuritoimijoidenkin keskuudessa ollaan varmasti kiitollisia suoritettavan arvioinnin laatutasoa määrittävistä ohjeista.

Minkälaisia kysymyksiä valmistelijamme saavat sitten ratkaistavaksi? En osallistu Lappeenrannan teatterihankkeen valmisteluun, joten otan sen arviointiesimerkiksi. Teatterihankkeen valmistelun yhteydessä on ilmeisen tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi.

Nopeasti kartoitettuna arvioinnin laatija on varsin moniulotteisen selvityksen edessä:

- Työllistääkö uudisrakentaminen enemmän paikallisia rakentajia, vai olisiko peruskorjaus yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kannalta parempi vaihtoehto?

- Uudisrakennus sijoittuu toiseen paikkaan: Teatterinkävijä käy esityksen jälkeen mahdollisesti toisessa kuppilassa kuin tänä päivänä – seurauksena ovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille ja uusille yrityksille. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia tulee lisää, hyvä juttu!

- Onko matka uuden osoitteen uudesta teatterista ravintoloihin kenties liian pitkä? Mitä jos matka suuntautuukin suoraan omalle autolle ja kotiin syömään?

- Hieno teatteri lisää kunnan vetovoimatekijöitä, selvä se. Toivottavasti saadaan uusia kävijöitä teatteriharrastuksen pariin, niin maakunnasta kuin muualtakin. Mutta kun rahaa ja vapaa-aika on rajallinen määrä, väheneekö keilahallissa tai naapurikunnan kesäteatterissa kävijöiden määrä? Miten käy keilahallin kuppilan investoinnin takaismaksun kanssa?

- Pitkässä juoksussa – ellei kulttuuri muutu Lappeenrannassa ja Suomessa enemmän asiakasrahoitteiseksi toiminnaksi - verotus, mm. yritysverotus todennäköisesti kiristyy. Lisääkö tämä siis yritysten juoksevia kuluja ja pakeneeko pääoma Lappeenrannasta?

Vastaukseni valtaosaan yo. kysymyksistä olisi tältä istumalta ”en tiedä”. Jos kysyn asiasta alueemme yrittäjiltä, niin lisään samalla yritystemme hallinnollista työtä, jolla on negatiivinen vaikutus.

Jotta arviointi vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin, sitä ei voi tehdä viiden minuutin pohdinnalla ennen lautakunnan kokouksen alkua. Pidän tärkeänä, että myös yrittäjäjärjestö ottaa keskusteluissa kuntien kanssa kantaa:

- päätöksenteon vaikutukset yritysten väliseen kilpailuun ja asukkaiden valintamahdollisuuksien lisäämiseen: Olisiko kilpailuvaikutusten arviointi jopa tärkeämpi kuin yritysvaikutusten arviointi?

- asiallisesti tehdyn arvioinnin vaikutukset päätöksentekoprosessin kestoon ja päätöksenteon hintaan

- virkamiesten osaamiseen ja mahdollisiin koulutustarpeisiin

Yrittäjäjuhlilla pääsi myös testaamaan, miten Parikkalan hieno liikuntahalli muuntuu suurjuhlan pitopaikaksi – toimiva konsepti!


Markus Lankinen
Toimitusjohtaja
Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy