Lappeenranta Business & Innovations

Yritysvaikutusten arviointi – päätöksenteon negatiiviset, positiiviset ja epämääräiset vaikutukset

2010-10-21T17:06:00.000+03:00

Lokakuun 8. päivä pääsin julkisomisteisen Lappeenrannan seudun yrityspalveluiden edustajana mukaan maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan Parikkalaan – lämmin kiitos kutsusta vielä kerran! Jämäkän juhlapuheen lisäksi mieleen jäi hyvin Etelä-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehdon avaus. Maakunnan yrittäjät nostavat ajankohtaiseksi edunvalvontatavoitteeksi kunnallisen päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnin kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa.

Yritysvaikutusten arvioinnissa kuntaa tulee tarkastella yritysvaikutusten kannalta neljässä eri roolissa: infran tuottajana, kumppanina, asiakkaana ja kotipaikkana. Kunnan päätökset jaetaan nelikenttään – merkittävä ja vähäinen yritysvaikutus sekä suora ja välillinen yritysvaikutus.

Lähes kaikilla kuntien päätöksillä on ainakin välillisiä yritys- ja kilpailuvaikutuksia. Valmistelijoiden ja päättäjien on tarpeen tiedostaa näitä vaikutuksia sekä päätösten valmistelu- että toimeenpanovaiheessa. Samalla on tärkeä varmistaa, että yritysvaikutusten arviointiin paneudutaan asian tärkeyttä edellyttämällä tavalla. Arvelen että teknisessä toimessa, opetuspuolella ja kulttuuritoimijoidenkin keskuudessa ollaan varmasti kiitollisia suoritettavan arvioinnin laatutasoa määrittävistä ohjeista.

Minkälaisia kysymyksiä valmistelijamme saavat sitten ratkaistavaksi? En osallistu Lappeenrannan teatterihankkeen valmisteluun, joten otan sen arviointiesimerkiksi. Teatterihankkeen valmistelun yhteydessä on ilmeisen tarpeen tehdä yritysvaikutusten arviointi.

Nopeasti kartoitettuna arvioinnin laatija on varsin moniulotteisen selvityksen edessä:

- Työllistääkö uudisrakentaminen enemmän paikallisia rakentajia, vai olisiko peruskorjaus yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kannalta parempi vaihtoehto?

- Uudisrakennus sijoittuu toiseen paikkaan: Teatterinkävijä käy esityksen jälkeen mahdollisesti toisessa kuppilassa kuin tänä päivänä – seurauksena ovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille ja uusille yrityksille. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia tulee lisää, hyvä juttu!

- Onko matka uuden osoitteen uudesta teatterista ravintoloihin kenties liian pitkä? Mitä jos matka suuntautuukin suoraan omalle autolle ja kotiin syömään?

- Hieno teatteri lisää kunnan vetovoimatekijöitä, selvä se. Toivottavasti saadaan uusia kävijöitä teatteriharrastuksen pariin, niin maakunnasta kuin muualtakin. Mutta kun rahaa ja vapaa-aika on rajallinen määrä, väheneekö keilahallissa tai naapurikunnan kesäteatterissa kävijöiden määrä? Miten käy keilahallin kuppilan investoinnin takaismaksun kanssa?

- Pitkässä juoksussa – ellei kulttuuri muutu Lappeenrannassa ja Suomessa enemmän asiakasrahoitteiseksi toiminnaksi - verotus, mm. yritysverotus todennäköisesti kiristyy. Lisääkö tämä siis yritysten juoksevia kuluja ja pakeneeko pääoma Lappeenrannasta?

Vastaukseni valtaosaan yo. kysymyksistä olisi tältä istumalta ”en tiedä”. Jos kysyn asiasta alueemme yrittäjiltä, niin lisään samalla yritystemme hallinnollista työtä, jolla on negatiivinen vaikutus.

Jotta arviointi vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin, sitä ei voi tehdä viiden minuutin pohdinnalla ennen lautakunnan kokouksen alkua. Pidän tärkeänä, että myös yrittäjäjärjestö ottaa keskusteluissa kuntien kanssa kantaa:

- päätöksenteon vaikutukset yritysten väliseen kilpailuun ja asukkaiden valintamahdollisuuksien lisäämiseen: Olisiko kilpailuvaikutusten arviointi jopa tärkeämpi kuin yritysvaikutusten arviointi?

- asiallisesti tehdyn arvioinnin vaikutukset päätöksentekoprosessin kestoon ja päätöksenteon hintaan

- virkamiesten osaamiseen ja mahdollisiin koulutustarpeisiin

Yrittäjäjuhlilla pääsi myös testaamaan, miten Parikkalan hieno liikuntahalli muuntuu suurjuhlan pitopaikaksi – toimiva konsepti!

Markus Lankinen
Toimitusjohtaja
Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy

Innovaatioiden kevät Lappeenrannassa

2010-06-28T10:11:00.002+03:00

Tämä kevät on ollut erittäin mielenkiintoista ja kiireellistä aikaa Lappeenranta Innovationissa. Olemme olleet mukana muun muassa järjestämässä ensimmäistä kansainvälistä EU−Venäjä -innovaatiofoorumia. Jos tapahtuman merkitystä mitataan paikan päällä olleiden päätöksentekijöiden määrällä, kyseessä oli ehkä merkittävin tapahtuma, joka on alueellamme koskaan järjestetty. Foorumiin kokoontui Euroopan ja Venäjän poliittisia päättäjiä mm. pääministerimme Vanhanen ja Venäjän pääministeri Putin, innovatiivisten yritysten ja yrityskehitysorganisaatioiden johtajia sekä huippututkijoita. Lisäksi Forum sai tervehdyksen Venäjän presidentiltä Medvedevilta. EU-Kommission edustajia oli mukana forumissa kaikkiaan neljä.

Suomen pääministerin ja innovaatiopolitiikan keskeisten päättäjien ja suunnannäyttäjien vahvasti tukema foorumi oli ensimmäinen EU:n ja Venäjän välinen huipputason innovaatiotapahtuma. Tapahtuma tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden EU–Venäjä -innovaatioyhteistyön rakentamiseen. 650 henkilöä 15 Euroopan maasta koonnut foorumin järjestivät yhdessä Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) sekä European-Russian InnoPartnership. Järjestäjät ovat ERICOn eli EU-Russia Innovation Corridor -aloitteen taustavoimia.

Forumin yhteydessä järjestetyssä venäläisten innovaatioiden näyttelyssä oli esillä kaikkiaan noin 30 innovaatiota. Forumin innovaatiokilpailun voitti Wapulec, jolla on aivan uudenlainen vedenpuhdistusratkaisu. Ratkaisua on ollut vahvasti kehittämässä myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lämpimät onnitteluni voittajille!

Innovaatiofoorumin päätöspäivänä julkistettiin yhdeksän keskeistä aloitetta EU:n ja Venäjän innovaatio- ja modernisaatioyhteistyölle. Niitä oli valmistelu työryhmissä ennen foorumia noin sadan huippuasiantuntijan toimesta. Aloitteet luovutettiin Suomen ja Venäjän pääministereille. Modernisaatiokumppanuus on nostettu myös presidentti Medvedevin ja EU:n presidentti José Manuel Barroson aloitteesta yhdeksi keskeiseksi asiaksi EU:n ja Venäjän tulevassa yhteistyössä.

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia järjestäviä tahoja lämpimästi. Suuri kiitos järjestäjille, kumppaneillemme, tukijoille ja kaikille osallistujille – te teitte aivan mahtavan tapahtuman.

Uutta kasvuyrittäjyyttä alueelle

Kaakkois-Suomea koettelee voimakas rakennemuutos, jossa teolliset työpaikat erityisesti metsäalalla vähenevät, mutta toisaalta on mahdollista luoda vastaavasti uusia työpaikkoja esimerkiksi osaamispohjaisille palvelu- ja matkailusektoreille. Lisäksi alueellamme on merkittäviä korkeaan osaamiseen ja teknologiaan pohjautuvia kasvuyritysten menestysmahdollisuuksia johtuen alueemme tutkimus, koulutus ja kehittämisresursseista.

Olemme parhaillaan käynnistämässä Lappeenranta Innovationissa tärkeitä uusia hankkeita toimintamme strategisille painopistealueille rakennemuutosta tukemaan. Venäläisten Innovaatioiden Kaupallistaminen -hankkeessa Lappeenranta Innovation, Finnode Russia, VTT ja Tekes hakevat suomalaisia yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita, jotka pystyvät luomaan uusia menestystarinoita venäläisistä innovaatioista ja ideoista. Yhteistyö tarjoaa suomalaisille yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää venäläistä huippuosaamista ja innovaatiota.

Kaakosta Voimaa -hankkeessa kaakkoissuomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan voimakkaasti kasvavaan kansainväliseen liiketoimintaan ja erityisesti korvata laman aikana leikattua tuotantoa ja suunnata erityisosaaminen uudelle sovellusalueelle kuten tuulivoimaliiketoimintaan.

Nyt onkin erittäin tärkeää suunnata voimavaramme alueemme erityisiin vahvuuksiin ja korkeaan osaamiseemme esimerkiksi energia- ja erotustekniikoissa, metsä- ja kivitoimialoilla sekä Venäjä-osaamiseemme ja panostaa myös kasvavaan matkailusektoriimme. Lisäksi on tehtävä PK-sektorin yritysten toimintaa ja kasvua tukevia toimenpiteitä ja luotava uudenlainen kasvuyrittäjyyden toimintamalli ja -kulttuuri alueellemme, jotta alueemme kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja vaurautta voidaan jatkossa merkittävästi parantaa.

Reko Juntto

M.Sc. (Eng.), MBA

Toimitusjohtaja

Lappeenranta Innovation Oy

2010-03-23T09:17:00.000+02:00

Suomen Pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän Pääministeri Vladimir Putin
ovat suunnitelleet tapaamista Lappeenrannassa toukokuun 2010 aikana.

Kuuntele Yle:n uutinen kohdasta 11:20

Laivamatkailua Saimaalla 1954

2010-02-23T09:58:00.003+02:00

Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.

Vuodelta 1954 peräisin olevassa lyhytelokuvassa päästään matkustajahöyrylaivan kyytiin Saimaalle.Runollisin sanankääntein filmin kertoja suitsuttaa Saimaan sinisiä aaltoja.

Matka alkaa Lappeenrannasta, jossa kehutaan olevan kaikkea, mitä lomailija tarvitsee: kylpylä, Saimaa, hiekkarannat ja lukuisat urheilumahdollisuudet.

Katso nostalginen filmi tämän linkin kautta:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=07380

Lappeenranta vahvasti esillä Venäjän televisiossa

2010-02-15T11:00:00.000+02:00

Lappeenrannan kaupunki ja sen kaupunginorkesteri saivat paljon ja hyvää julkista näkyvyyttä Venäjän televisiossa helmikuun alun kulttuuritapahtuman vuoksi. Lappeenrannan kaupunginorkesteri vieraili tuolloin Pietarin Philharmonisen Orkesterin vieraana.

Linkin kautta voitte seurata Venäjän televisiossa esitettyä uutista, joka on kuvattu Finnish Russian Innovation Centre:ssä Pietarissa.

http://www.spbtv.ru/new.html?newsid=4863

Elämysten Lappeeenranta!

2010-02-08T09:41:00.003+02:00

Marraskuu 2009 toi airBalticin koneet ja tammikuun 2010 lennoilla tulivat Euroopan testiryhmät Suomen uuteen elämykselliseen talvimatkailukohteeseen Lappeenrantaan.

Ensin saapuneet keskieurooppalaiset matkanjärjestäjät huokailivat satumaisia lumesta notkuvia puita retkiluistellessaan, lumikenkäillessään ja kulkiessaan läpi keskustan Linnoitukseen. Vierailijoiden makuhermoja hellittiin muun muassa kinuskipuolukkakääretortulla, poronkäristyksellä, loimulohella, kanttarellikeitolla, riistapullilla ja mustikoilla sekä kermavaahdolla höystetyillä letuilla.

Eurooppalaiset uskaltautuivat saunan ja lumen koettelemuksille vietettyään pitkän tutustumispäivän paikallisten matkailualan yrittäjien kanssa ja kierrettyään Lappeeranta-Imatra alueen kohteet ja kokeiltuaan islanninhevosilla ratsastusta ja Lappeenrannan Kylpylän hoitoja.

Matkanjärjestäjät ihastuivat aitoihin ihmisiin, jotka puhuivat omasta tuotteestaan tunteella, jota harvoin enää kohtaa ja ottivat vieraat sydämellisesti vastaan. He ymmärsivät heti upean sijaintimme Pietariin ja Viipuriin nähden ja näkevät suuret mahdollisuudet kahden täysin erityyppisen kohteen yhdistelmälle: Lappeenrannan puhdas luonto Pietarin kaupunkikulttuurin vastapainona. Ranskalainen Pierre kertoi, että sanat eivät riitä kuvaamaan, miltä tuntui vierailla Lappeenrannassa, mutta airBalticin InFlight lehden toimittaja Howard Jarvis sen sijaan onnistui kuvauksessaan kiitettävästi. AirBalticin sadat tuhannet matkustajat voivat nauttia Howardin Lappeenrannan kuvauksesta helmikuun numerossa. Artikkelin voi lukea myös lukea myös Tästä.

Seuraavana viikonloppuna toisena ryhmänä saapuneita nuoria kokeilunhaluisia toimittajia odotti paria astetta haastavampi ja 20 astetta kylmempi Lappeenranta, mutta haaste otettiin vastaan ja toimittajat pulahtivat jopa avantoon kahteenkin eri otteeseen airBalticin varapresidentin johdolla. “Et revi otsikkoa avantouinnista jos et ole sitä itse kokenut! Nautinto kasvaa sään viiletessä!” Aika yllytyshulluja... Toimittajat retkiluistelivat, lumikelkkailivat halki metsien, ajoivat huskeilla, pilkkivät ja tarkastivat verkot (yksi puolikuollut matikanrääpäle), ratsastivat issikoilla, saunoivat savusaunassa, lumikenkäilivät, testasivat Lappeenrannan Kylpylän hoitoja, kannustivat SaiPan murskavoittoon, ottivat satoja valokuvia Lappeenrannasta, söivät yhtenään ja tanssivat läpi yön.

“Kaikki toimittajamatkat väittävät olevansa special mutta Lappeenrannan oli SPECIAL”, huokaili uupunut Kasper seitsemältä sunnuntai-aamuna lentokentällä ja olisi vielä jatkanut – ”ainakin kaksi päivää”... Nyt miljoonat tanskalaiset ja itävaltalaiset voivat toteuttaa lehdistään lukemansa elämysten talviloman, joka ei vaadi pakkolaskettelua. Toimittajista oli upeaa kokeilla uudenlaista aktiivista talvilomaa, joka ei pyöri pelkän rinteen ympärillä.

Kaikki tammikuun vierailijamme todistivat samaa mihin mekin voimme alkaa uskoa, meillä on jotain erityistä täällä ja me voimme tehdä sillä bisnesta!

Lappeenrannan talvi myy!

Mirka Kristiina Rahman
Lappeenrannan kaupungin markkinointipäällikkö

Lappeenranta esillä Pietarin televisiossa 5.2.2010

2010-02-04T16:51:00.001+02:00

Lappeenrannan kaupunginorkesteri konsertoi lauantaina 6.2.2010 Pietarin filharmonian Mihail Glinka –salissa. Orkesteri matkaa avaamaan ovia yhteistyölle Pietarin kansallisorkesterin ja pietarilaisten muusikoiden kanssa. Pietarissa orkesteri esiintyy taiteellisen johtajansa Tibor Bogányin johdolla.

Tähän kulttuurivierailuun liittyen Venäjän televisio esittää suorassa lähetyksessään Tibor Bogányin haastattelun. Samassa lähetyksessä nähdään myös Lappeenrannan englanninkielinen TV-mainos ja goSaimaan matkailuvideoita sekä Lappeenrannan kuvamateriaalia.

Tämän kautta voitte seurata suoraa lähetystä Venäjän televisiosta pe 5.2.2010 klo 23:00 Suomen aikaa.

Lisätietoa Lappeenrannan kaupunginorkesterin vierailusta Pietarista Tästä.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin
taiteellinen johtaja ja kapellimestari
Tibor Bogányi

Lappeenranta on kerrassaan ihana kaupunki!

2010-02-03T11:29:00.003+02:00

Kesällä ihailen Lappeenrantaa: satama-aluetta, lehmuksia, linnoitusta ja kauniita kukkaistutuksia.
Lisäksi nautin mutkattomasta karjalaisten kohtaamisesta, torikin on niin eloisa.
Talvella ihailen lehmuksia, joihin on taidokkaasti laitettu valot. Kirkot on myös kauniisti valaistu.
Pimeänä pakkasyönä kaupunki on satumaisen kaunis.

Lappeenranta on kerrassaan ihana kaupunki, jonne on aina ilo tulla!

Terveisin Hämäläistynyt karjalan Marjaana

Lappeenrannasta suorilla lennoilla Tukholmaan!

2010-02-02T12:56:00.003+02:00

Lentojen alkaminen Lappeenrannan ja Tukholman välillä on varmistunut.
Wingo aloittaa ensi kuun alussa lennot Lappeenrannasta Helsingin kautta Tukholman kaupunkikentälle Brommaan.

Lentoja on arkisin kahdesti päivässä. Tukholman lentojen takia Wingo vähentää yhden edestakaisen vuoron Lappeenrannan ja Helsingin välillä. Lappeenrannasta lähtenyt iltapäivävuoro jää pois, mutta sen sijaan uutena aloittaa klo 16.30 lähtevä vuoro, joka jatkaa Brommaan.

Isompi kone harkinnassa
Samalla Wingo harkitsee nykyisen 19-paikkaisen koneen korvaamista suuremmalla, 46-paikkaisella ATR-matkustajakoneella.

YLE Etelä-Karjala 2.2.2010 07:55

Linnoitus – Lappeenrannan vanha kaupunki

2010-02-02T10:26:00.004+02:00

Linnoitus - kaupunkimme jalokivi. Vanhoissa kaupungeissa, jollainen on myös vuonna 1649 perustettu Lappeenranta, on usein vanhaksi kaupungiksi kutsuttu alue.

Lappeenrannan Linnoituksen nykyinen rakennuskanta on linnoituskaudelta: linnoittamisen aloittivat 1720-luvulla ruotsalaiset ja sitä jatkoivat 1740-luvulta lähtien venäläiset. Linnoitusvaihetta edeltäneestä ajasta, jolloin nykyisen Linnoituksen alueella ja sen Pallonlahden puoleisella ranta-alueella sijaitsi kaupungin vanhin rakennettu alue, ei jälkiä ole säilynyt. Kaupunkilaiset asuivat linnoitustöiden alkaessa edelleen kaupunkiaan, mutta 1700-luvun lopulla heidät siirrettiin taloineen nykyisen keskustaan ja Palloon. Linnoitus jäi sotilaskäyttöön yli 150 vuodeksi.

Lappeenrannan Linnoitus muistuttaa Vanhaa Porvoota enemmän Helsingin edustan Suomenlinnaa, joka kuuluu Helsingin suosituimpiin matkailunähtävyyksiin. Siellä vierailee vuosittain lähes miljoona ihmistä, jotka löytävät Unescon maailmanperintölistalla olevalta linnoitusalueelta monenlaisia palveluja, joita käyttävät myös alueen 800 vakituista asukasta. Nimi ei näytä olevan este eikä hidaste. Olisiko niin, että kyse ei olekaan siitä vaan opastuksesta ja tiedonkulusta.

Entä jos tekisimme nimen vaihdon sijasta Linnoituksen, Lappeenrannan vanhan kaupungin, tarjontaa entistä paremmin tunnetuksi ja kehittäisimme sitä sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden toiveita ajatellen. Linnoitus on kaupungin suosituimpia ulkoilualueita. Se on jotain, josta me lappeenrantalaiset olemme ylpeitä. Linnoitus ja sen vieressä oleva satama ovat kaupungin kesäiset keuhkot. Moni ei muista, että Linnoitus on viehättävä myös talvella sekä erityisen kaunis kuulaina syyspäivinä. Tarjolla on tuolloinkin pitkälti samat palvelut kuin kesällä. Toisaalta Linnoitukseen mahtuisi nykyistä enemmän toimintaa, johon ei tarvitsisi ilmoittautua ennalta, vaan pelkkä paikalle tuleminen riittäisi. Harva meistä haluaa suunnitella vapaapäiväänsä tai lomaansa tunnin tarkkuudella useita päiviä etukäteen.

Kehitellään ajatusta. Olen riikalainen, joka on uuden lentoyhteyden innoittamana lähdössä tutustumaan eksoottiseen, talviseen Lappeenrantaan. Kotona katselen internetistä Lappeenrannan tarjontaa ja päädyn varsin suoraan goSaimaan sivuille, joilla voin tutustua myös Linnoituksen historiaan. Perillä Lappeenrannassa saan hotellista heti käteeni viehättävän opaskirjasen, jossa on kartta ja tarkat tiedot Linnoituksen ja yleensä kaupungin tarjonnasta aukioloaikoineen. Lähden katselemaan kaupunkia. Kävelen sisään Linnoituksen portista ja aistin paikan hengen.

Oppaassa kerrotaan, että näin talvisaikaan Linnoituksen kokoaikainen opas-talonmies varaa joka aamu pulkkia kaupungin parhaiden pulkkamäkien luokse ja laittaa mäen viereen tulet. Ostan Linnoituksen kahvilasta eväskorin ja saan viltin lainaksi. Sen laitan eristeeksi tulien äärellä oleville puisille istuimille. Nautin eväitä, lasken mäkeä ja ihailen kauniita näkymiä sekä mäessä mellastavia lappeenrantalaisperheitä. Sen jälkeen poikkean Linnoituksen mielenkiintoisiin museoihin sekä Suomen vanhimpaan ortodoksikirkkoon. Osaapa pieni ja ihmisenkokoinen tarjonta olla viehättävää! Päivän päätteeksi ostan viemisiä Linnoituksen pienistä ja viehättävistä kaupoista, ja päätän palata Linnoitukseen illalliselle kiinnostavalta näyttävään ravintolaan. Seuraavana päivänä vuokraan retkiluistimet, joita saa sataman palvelupisteestä. Sujuttelen Karhusaaren laavulle, jossa on talvisaikaan pieni kahvikioski.

Viikonloppu Lappeenrannassa sujuu sukkelaan. Kotimatkalla mietin jo uutta matkaa kesäksi. Silloin voisi mukaan nappaamani Linnoituksen yleisesitteen mukaan soudella Saimalla 1700-luvun lopun mallin mukaan tehdyllä soutulaivaston purrella tai osallistua kansainväliselle opastukselle, jotka lähtevät aina puolelta päivin kaupungin puoleisen portin tuntumasta. Retkikorissa olisi mukavia kesäherkkuja valliretkelle. Keväällä ja syksyllä on kuulut Lappeen markkinat; hauskat perinnemarkkinat, joilla myydään ilmeisesti hevosiakin, ainakin kuvaelmissa. Pieniä ja suuria Linnoitukseen sopivia tapahtumia tuntuu olevan ympäri vuoden. Lapsetkin voisi ottaa mukaan. Tarjolla on lasten seikkailuretkiä, joilla pukeudutaan teemaan sopiviin asuihin. Suomenkielellä on tietysti vielä paljon enemmän tarjontaa, mutta toisaalta kyllähän halu auttaa ja palvella korvaa pienet kielikömmähdykset. Sen jo huomasin, että eteläkarjalaiset, käyttävät rohkeasti vieraita kieliä.

Lappeenrantalaiset tuntuvat olevan innostuneita Linnoituksen ja sataman kehittämisestä. Hieman sivummalle suunnitellaan kuulemma kesäajaksi uusia parkkialueita, jotta Linnoituksen laki rauhoittuisi, kuten on yleisesti tapana vastaavan tyyppisissä kohteissa. Kuulin myös suunnitteilla olevasta tietokeskuksesta, joka kertoo viime sodista tavallisten ihmisten näkökulmasta ja tunteisiin vetoavasti vähän samaan tapaan kuin kotikaupungissani Riikassa olevassa Latvian miehitysmuseossa avataan meille vaikeita asioita. Paljon on kyllä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana saatu aikaan, kun vertaa nykyisiä näkymiä museossa näkemiini vanhoihin valokuviin. Ei se ihan Riikan Vanhaa kaupunkia vastaa, mutta eihän se olekaan varsinainen vanha kaupunki vaan linnoitus. Sellaisenaan hieno ja ainutlaatuinen.

Anu Talka
Historiantutkija, yrittäjä
Lappeenranta

2009-12-30T09:37:00.011+02:00

Ulkotaide matkailun vahvistavana tekijänä

Luet nyt Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluiden ensimmäistä Business & Innovations –blogikirjoitusta. Tällä foorumilla halutaan herätellä keskustelua Lappeenrannan seudun – ja tarvittaessa vähän laajemminkin –elinkeinopolitiikkaan liittyvistä asioista. Tervetuloa mukaan kommentoimaan tai vain seuraamaan ajatustenvaihtoa siitä, miten voimme olla mukana toteuttamassa Lappeenranta 2012 –strategiaa ja Lappeenrannan seudun elinkeinopoliittisia tavoitteita.

Vuoden vaihteessa on tapana luoda katsaus menneeseen vuoteen ja arvioida tulevan vuoden haasteita. Olen sen verran tuore tulokas yhtiössä, että jätän menneen vuoden muistelut muille. Tuleviakin haasteita on riittävästi. Esimerkkinä mainittakoon kuinka seuraavien vuosien aikana matkailusta luodaan Lappeenrannan seudulle todellinen vahvuus.

Lähtökohta ei ole huono. On mukavaa huomata kuinka keskusta vilisee ihmisiä – niin paikkakuntalaisia kuin vieraitakin. Moni hotelli on myynyt kapasiteettinsa tälle ja seuraavallekin viikolle. Tosin kaikki päättyy aikanaan, ainakin alennusmyynnit ja joululomat. Millä konsteilla saisimme lisää tuulta puhallettua ympärivuotiseksi tarkoitettuihin, vielä suunnitteluasteella oleviin matkailukohteisiimme?

Vuosi vaihtuu Lappeenrannassa talvisissa merkeissä. Maakuntagalleriassa sijaitsevan toimistomme ikkunoista näkee miten aurauskalusto jatkaa lumenajoa viime päivien lumipyryjen jäljiltä. Maakuntagallerian pihalla komeilee jääpukki poroineen, kiitos pakkaskelien, jo kolmatta viikkoa. Edeltäjän – jäälabyrintin – käyttöikä taisi olla kolme päivää. Itsensä veistoksen kanssa valokuvauttavia vieraita käy tasaiseen tahtiin.

Kun katselen tuota jääporoa ja sen edessä poseeraavaa perhettä, tulee mieleeni viime vuosituhannella kuulemani esitelmä Bilbaosta. Tuolloin vertailin Bilbaon kaupungin kehittäjien kanssa erilaisia keinoja kaupunkiseutujen elinkeinojen edistämiseksi. Baskialueen pääkaupunkina turvallisuus nousi heidän esittelyssään luonnollisesti keskeiselle sijalle. Toisena asiana jäi mieleeni bilbaolaisten näkemys heidän silloin suhteellisen uudesta Guggenheim-museostaan. Hienot nykytaiteen näyttelyt saivat väistyä taka-alalle, kun Bilbao-kävijöiden mieleen jäävänä mannekiinina toimi museon edessä pensaista parturoitu koiranpentu. Bilbaon kuvan lähde

Lappeenrannan seudun ilmasto asettaa omia haasteita meidän ulkotaiteen materiaalivalinnoille. Jäätä ja hiekkaa käytetään jo tottuneesti ainakin sesonkiluonteisesti, pensaita ja pusikkoa ehkä vähemmän tietoisesti. Oma Baltic Brownimme olisi tietysti ainutlaatuisen paikallinen, maailmanlaajuisestikin tunnettu ja kesät talvet ulkona viihtyvä materiaali. Mitä siitä lähtisi luomaan ja mikä olisi sille paras paikka kaupunkikuvassamme?

Toivotan menestystä vuodelle 2010!

Markus Lankinen
Toimitusjohtaja

Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi